perjantai 15. kesäkuuta 2012

Näin murskataan nainen

"Sinuna hillitsisin itseäni ja pitäisin matalampaa profiilia", Samuel kohotti kulmiaan kaikkitietäväisen ärsyttävästi ja asetti kätensä ristiin rinnalleen. "Häädät asiakkaanne"
"No juuri näytän vetävän uutta porukkaa lähemmäs! Käykää sisään, miehet!" yritin vittuilullani saada Samuelin tunnustamaan. "Tulen perästä, poltan sätkät ensin"
Samuel katsoi minua ja tupakkaa huulillani halventavasti, hänen takanaan seissyt Jimi hieroi vaivaantuneena leukaansa ja vilkuili Aleksiin kohotellen olkapäitään.
"Joko unohdit mitä me ollaan noista puhuttu?" Samuel kysyi ja vilkaisi tyynenä selkänsä taakse jengitovereihinsa. Jimi nyökkäsi irvistäen vastentahtoisesti ja lähti käppäilemään Rollinin ovesta sisään, muut vaitonaisina ja köhien perässä.
"Ai oho, hupsista! Anna mä poltan tän loppuun", kohotin kulmiani pahoittelevasti ja puhalsin savut päin Samuelin naamaa. "Ei sen kuitenkaan pitäis sun persettäs kutittaa noin paljoa"
"Ikävä kyllä, koska sä pörräät siinä", Samuelin pää kallistui vinoon, huulet edelleen värähtämättömät.
"Enpähän pärise", hymähdin.
"Enpähän inise", hän hymähti takaisin. "Onko sulla jokin ongelma?"
"On, sinä olet mun ongelma", totesin ottaen keskustelun vähän vakavammin.
"No mikset hankkiudu musta eroon?"
"Sitäkö sä haluat?"
"Noinko säälittävä sä olet?"
Leikki loppui siihen. Tunsin tuhansien sirpaleiden viillon sydämessäni, näin Samuelin naamalta sen voittajan pokerinaaman, jota päin minun olisi tehnyt mieli lyödä luuvitosella.
"Esitän sulta saman kysymyksen", henkäisin syvään pidellen hermojani kasassa. "Lopetat yhteydenpidon ja tuntemisen ihan yhtäkkiä. Käyttäydyt kuin olisin ilmaa"
Samuel naurahti alentavaan sävyyn ja katsoi minua kaksikymmentä senttiä korkeammalta vino hymy huulillaan. Tiesin heti, että hän voittaisi tämän kinan.
"Sitä se elämä on, Jossu. Naisia sänky täynnä ja seuraavat tunkee päälle. Elämä jatkuu"
"Mitä sulle on tapahtunu?" kyyneleet nousivat silmiini ja päätäni alkoi särkeä entistä pahemmin. Samuelin kasvoille levisi hyvin itsevarma pepsodent-hymy, ja hän päästi korviini naurahduksen. Hän nappasi sätkän suustani kulmat koholla, pudotti sen jalkojemme juurelle ja liiskasi sen vasemmalla jalallaan yhtäkkiä täysin tyyni ilme kasvoilla.
"Elämä jatkuu, niin kuin sanoin", hän supisi.
"Eikö sulla sitten ole parempaa selitystä?"
"No jos ei kelpaa, niin sanotaan sitten nätimmin: olet vain yksi niistä tuhansista muista. Deal with it"
Samuel käänsi minulle selkänsä ja asteli Rolliniin ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Ei minkäänlaista huonoa itsetuntoa kaiken sen jälkeen, mitä olimme yhdessä viettäneet. Miten se oli hänelle niin helppoa sanoa ne sanat? Ihan kuin se olisi leikkiä vain! Ihan kuin olisin vain yksi hänen nukeistaan, jolle hän sai sanoa mitä halusi. Jonka kanssa hän sai olla, kun oli tylsää. Kuin viimeinen vaihtoehto, ja nyt hän ei tarvinnut minua.
"Sä et voi olla noin tunteeton paska", kyyneleet vuotivat jo pitkin poskiani. "Sä valehtelet, saatanan kakskielinen käärme. Tiedätkö yhtään miltä tuntuu kuunella noita sanoja?"
Samuel pysyi vaiti, ja oli aikeissaan avata oven.
"Onko tää sulle noin helppoa? Teetkö sä näin jokaselle muijalle, jonka kanssa leikit totuutta ja tehtävää? Oot ihan helvetin nero, että saat mut ihan ymmälleni!" nauroin kyyneleet valuen kuin Niagaran vesiputoukset. Minua inhotti olla minä, itkeä vollottaa Samuelin perään keskellä katua. Minä olin säälittävä, tiesin sen. "Olisinpa yhtä nero kuin sä. Kehtaisimpa lyödä sua päin naamaa ja ampua haulikolla niin monta kertaa, että anot mua lopettamaan. Mutta en voi, en ole yhtä nero ku sä. Sun ÄÖ suorastaan ylittää omani sadalla, en tajua miten sä pystyt näytellä, kuin kaikki olisi okei, ja kaikki on sun päätöksen varassa. Kuinka sä oot riippumaton kenestäkään, ja pystyt elämään ilman toisia"
Musta, nahkalla peitetty selkä pysähtyi ja ovi jäi avaamatta.
"Haluaisin olla yhtä riippumaton toisista niin kuin sinä. Mutta mä en voi. Haluisin tottua tollaseen elämään ja tottua päästämään kaikista vastoinkäymisistä irti. Eipähän sattuis näin paljoa, Samuel"
"Montakohan kertaa naiset tivaa ja vollottaa tota samaa?" kuului tulkitsematon huokaisu. "Ootte kaikki naurettavia"
"Sun ÄÖ:s naurattaa enemmän"
Samuel aukaisi oven ja häipyi sisälle ennen kuin ehdin sanoa yhtä enempää sanaa. Kyyneleet vuotivat toisen perään ja silmät tahtoivat painautua umpeen. Huulet väpättivät ja hiussuortuvat yrittivät piikitellä silmiäni ja peittää valunutta meikkiäni.
Olin niin väsynyt, että menin jo sanomaan liikaa. Tässä ei pitänyt käydä näin.
"Saatanan kusipää, rakastan sua. Rakastan sua, Sammy"

5 kommenttia:

  1. kiva ku nopeen jatkoa! Ja loppus tolta se koeviikko.. :D

    VastaaPoista
  2. Hihii, olipas mukavaa ku laitoit jatkoo näi nopeesti :) Toivottavasti Samuelin ja Jossun välit paranee. Millo laitat lisää jatkoo? :)

    VastaaPoista
  3. kiva ku oli tullu jatkoo .. vaikka ei kauheen hyvin jossulla mee nii venaan jatkoo innolla ja paljon :D

    VastaaPoista
  4. jatkoaaa, jossulla ei tosiaankaan mene hyvin. Toivottavasti ne sopii jotenkin D:

    VastaaPoista
  5. Auts, aika paha.. Toivottavasti jatkoa tulee nopeesti! Ja olis ollu kivempi jos Jossu olis pistäny Samuelin jäihin, sanonu jotain ihan kauheeta shittii :DD

    VastaaPoista